Pöyrisjärven erämaa-alue sijaitsee Enontekiön kunnan pohjoisosassa. Erämaa-alueen koko on 1280 km². Erämaa-alueen nimi tulee pohjoisosassa sijaitsevasta Pöyrisjärvestä. Pöyrisjärven pohjoispuolella sijaitsevat Maater-harjut ja hiekkadyynit ovat ainutlaatuiset ja näkemisen arvoiset. Pöyrisjärven voi kiertää vaikka meloen. Järven pohjoispäässä Maater-jokisuussa tai lukuisilla hiekkarannoilla ja dyyneillä on erinomaisia leiripaikkoja.
Pohjoisen havupuuvyöhykkeen raja kulkee erämaa-alueen etelälaidalla. Maisemat muuttuvat pohjoiseen mentäessä tunturikoivikosta Pöyrisjärven tienoon lähes puuttomaksi tundraksi. Pöyrisjärven hiekkadyyneiltä löytyy katajikkoja ja jopa tunturikoivua. Pöyrisjärven erämaa-alueella ei ole merkittyjä reittejä mutta alueella on lukuisia vakiintuneita kulku-uria. Hyvä kartta ja kompassi on siis tarpeen. Maasto on helppokulkuista mutta suuret suoalueet on syytä kiertää. Erämaa-alueen sisällä on Pöyrisvuoman soidensuojelualue. Soidensuojelualueella on runsas linnusto ja se on merkittävä pesimäalue.
Pöyrisjärven erämaa-alueelta on löydetty runsaasti muinaisjäännöksiä, seitapaikkoja ja peurankuoppia. Alueella on siis ollut asutusta jo tuhat vuotta sitten. Eikä ihme, sillä Pöyrisjärvi on edelleen merkittävä kalastus- ja metsästyskohde. Pöyrisjärvessä on mm. siikaa ja harjusta. Pöyrisjoki sopii hyvin perho- ja viehekalastajille. Järjestämme kalastusretkiä ja kuljetuksia joelle ympäri vuoden.
Erämaaluella sijaitsee kaksi lapinkylää, Kalkujärvi ja Pöyrisjärvi. Kylissä on asuttu 1900-luvun alusta alkaen. Poromiehet asuvat edelleen kylissä ollessaan paimenessa. Heinäkuussa vasanmerkitys aikana kylissä on vilinää kun poromiehet perheineen ovat tulleet vasan merkityksiin.
Pöyrisjärven erämaa on kaikkina vuodenaikoina näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Talvella silmänkantamattomiin jatkuva valkea autius ja kesällä hiekkadyynit sekä sinisenä välkehtivä Pöyrismeri jäävät kulkijan mieleen ja saavat jotkut palaamaan uudelleen ja uudelleen.